Osakemarkkinoiden heilunta jatkui myös maaliskuussa ja varsinkin USA:n teknologiasektori oli kovassa paineessa mm. Teslan, Facebookin ja Amazonin ympärillä pyörineiden negatiivisten uutisten ja huhujen takia. Näiden lisäksi lähinnä USA:n ja Kiinan välillä eskaloituneet nokittelut kauppapolitiikan ja mahdollisten tullien ja tariffien osalta vaikuttivat erittäin negatiivisesti yleiseen riskinottohalukkuuteen. Helmikuussa erittäin korkealla käynyt markkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX -indeksi ei kuitenkaan enää maaliskuussa noussut lähellekään edelliskuuta vastaavalle tasolle, vaikka se päättikin kuukauden noin 20:een. S&P 500 Net Total Return USD -indeksi päätti maaliskuun 2.7 % miinukselle, mikä yhdessä helmikuun laskun kanssa painoi jo kuluvan vuoden tuoton 1.2 % negatiiviseksi.

Euroopan vähemmän teknologiapainotteinen STOXX 600 Net Total Return EUR indeksi laski maaliskuussa 1.3 % ja myös kehittyvien markkinoiden MSCI Emerging Net Total Return USD -indeksin lasku (-1.9 %) jäi USA:n markkinoita pienemmäksi. Kuten kauppapolitiikassa yleensä, ei tälläkään kertaa ole minkäänlaista varmuutta lopullisten protektionististen toimien laajuudesta tai edes siitä, päädytäänkö niitä lopulta implementoimaan. USA ja Kiina käyvät vielä kahdenkeskeisiä neuvotteluja ja vaikka media onkin siteerannut monenlaisia uhkauksia, eivät nämä ole vielä USA:ssa lainvoimaisia. Vastaavasti Kiinan ilmoittamat vastatoimet riippuvat USA:n toimien lopullisista muodoista, joten käytäntö on molempien osapuolten osalta vielä täysin auki. Nykymuodossaan esitetyt uhkaukset eivät myöskään ole niin merkittäviä, että ne yksinään suistaisivat globaalin talouskasvun raiteiltaan. Markkinan hermostuneisuus kuvastaakin lähinnä sitä pelkoa, että jo esitetyt toimet olisivat vasta täysimääräisen kauppasodan alkua, ja että tilanne eskaloituisi entisestään.

Dollarin kurssi heikentyi maaliskuussa 1.1 % euroa vastaan USA:n korkojen laskiessa hiukan helmikuun tasoiltaan. Myös USA:n valtionlainojen korot laskivat noin 10 korkopistettä helmikuun tasoiltaan sijoittajien paetessa osakemarkkinoiden turbulenssia korkomarkkinoille. Tämä lienee kuitenkin vain tilapäistä, eikä FED:in koronnostosuunnitelma tälle vuodelle ole vielä millään tavalla kyseenalaistettuna. FED nosti ohjauskorkoaan jälleen maaliskuussa ja markkinoiden yleinen odotus on, että näemme vielä kaksi nostoa tämän vuoden aikana.

 

Olemme suositelleet alkuvuoden aikana varovaista ja hyvin hajautettua globaalia allokaatiota osakemarkkinoille ja ylipainottaneet osakeallokaation sisällä Euroopan ja kehittyvien markkinoiden osakkeita. Tammikuun lopulta alkanut korjausliike on saavuttanut huipustaan vähän yli 10 % pudotuksen ja se on kestänyt jo noin 2 kuukautta. Vastaavat korjausliikkeet ovat yleensä kestäneet noin 90 päivää. Teknisesti tarkasteltuna mm. S&P 500 indeksi ehti rikkoa 200 päivän liukuvan keskiarvonsa, mutta palautui nopeasti sen päälle. Osakkeet vaikuttavat korjausliikkeen jälkeen edullisilta suhteessa vallitsevaan taloustilanteeseen. Nykytiedon valossa olemme valmiita suosittelemaan osakeriskin nostoa allokaatioissa. Inflaatioriskien takia yritysten taseiden laadulla ja tuloksentekokyvyllä on yhä suurempi merkitys jatkossa ja erot eri toimialojen välillä korostuvat. Markkinoiden heilunta jatkunee viime vuosia korkeampana, mutta mikäli poliittinen tilanne ei selvästi heikkene, emme näe juurikaan arvoa riskittömissä sijoituskohteissa. Vastaavasti korkomarkkinat Euroopassa tarjoavat vain erittäin heikkoja tuottoja ja USA:ssa eurooppalainen korkosijoittaja altistuu valuuttariskille. Kiinteistösijoitukset ja absoluuttisen tuoton rahastot ovat pärjänneet alkuvuoden turbulenssissa hyvin ja jatkamme niiden suosimista korkosijoitusten sijaan.